Hyvä Olli Kujala, kirjoituksessasi Aamupostissa 31.10.2014 oli monta hyvää ajatusta ja kysymystä, jonka mieluusti jaamme kanssasi, mutta myös muutama oikaistava asia.

Uimala
Selvennyksen vuoksi Riihimäen Uimalaan kuuluu Maauimala ja Uimahalli. Maauimalan altaat: 50 m allas, 25 m allas, opetus- ja kahluu-allas sekä vesiliukumäki. Uimahallin altaat: 25 m allas, opetusallas, vesivoimisteluallas, poreallas, kylmävesiallas ja tilaussaunan allas. Lisäksi Uimalassa on käytössä kuntosali, yläsali, kahvio, kokoustilat, tilaussaunan tilat sekä lukuisia henkilökunnan tiloja. Kuten yleisesti on tiedossa Uimalan kokonaiskustannukset ovat 1 500 000 € ja toisin kuin muilla liikuntapaikoilla Uimalalla on tuottoja  noin 500 000 € edestä. Seurojen käyttöaste Uimalassa on noin 10 %.

Jos siis olisi, kuten virkamiehet ovat noin puolen vuodenajan esittäneet, että Uimahallin käyttömenot olisivat 1 479 936 € ja 25 m altaan osuus siitä olisi 1 154 350 € ja opetusaltaan osuus siitä olisi 147 994 € ja jumppa-altaan osuus siitä olisi 133 194 € ja kunto- ja yläsali ja varastotilojen osuus siitä olisi 44 398 €, niin Maauimala ja muiden Uimalan tilojen aiheuttamat kustannukset olisivat 0 €. Olemme Ollin kanssa samaa, ettei se ole mahdollista.

Kustannusten jako
Toisella tapaa ajateltuna. Jäähallin bruttokustannukset ovat viimeisimmän kaupungin antaman tiedon mukaan 946 900 € ja seurojen käyttöaste tilassa yli 90 %. Bruttokustannukset Uimahallin osalta noin 1 000 000 € tekemiemme laskelmiemme mukaan ja seurojen käyttöaste noin 17 % . Jäähallien ja uimahallin bruttokustannukset ovat lähes yhtäläiset, mutta seurojen käyttöaste aivan eri luokkaa.

Miten tämä yhtälö voitaisiin ratkaista niin, ettei ketään suosita toisten kustannuksella?
Vaihtoehto 1. Annetaan Uimahalli samalla tavoin seurojen käyttöön kuin jäähallit ovat nyt seurojen käytössä. Maksu on silloin näitä tiloja käyttäville seuroille sama, koska seurojen käyttöaste saadaan samaksi. Vaihtoehto 2. Suhteutetaan käyttömaksut seurojen käyttöasteen mukaisesti tiloittain ja laskenta tehdään nettokustannuksista.

Yleishyödyllinen seuratoiminta
Lasten lajikoulut; kuten esim. luistelu-, kiekko-, käsipallo-, jalkapallo-, sukellus- tai uimakoulut ovat ihan samanlaista seuratoimintaa riippumatta siitä mitkä välineet ovat päällä tai missä tilassa liikutaan. Liikuntayhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsenistönsä keskuudessa liikuntaharrastusta siten, että mahdollisimman moni voisi harrastaa monipuolista liikuntaa eri toiminta- ja tavoitetasoilla. Uimaseuran eikä Sukellusseuran toiminta  ole taloudellista voittoa tuottavaa eikä myöskään sitä tavoittelevaa, koska ne ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joten niille ei myöskään voi syntyä liikevoittoa. Yleishyödyllisten yhdistysten tuotot ovat yhtä kuin kulut.

Uimalan seurojen toiminta
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton turvallisuusmääräysten vuoksi uimakouluissa ohjaajien määrä on tiukasti säännelty, toisin kuin monien muiden lajien ”peruskouluissa”. Uimakouluryhmässä voi olla enimmillään 10 uimataidotonta lasta per yksi uimaopettaja ja tämän lisäksi ryhmässä on oltava toiminnan turvallisuuden takaamiseksi apuopettaja ja kaksi henkilöä saattamassa lapset suihkuun ja sieltä takaisin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että uimaopetuksen järjestäminen näissä ryhmissä vaatii 10 lasta kohden neljän henkilön panoksen, siis kahta ja puolta lasta kohden tarvitaan yksi seuratoimija. Tämä määrä uimakouluväkeä vaatii myös toki taloudellisia resursseja. RiUS:n keskeisenä tavoitteena on mahdollista jokaisen pienimmänkin uimakoululaisen kehittyminen omalle tasolleen omien edellytystensä ja tavoitteidensa mukaisesti, onpa tavoitteena sitten harrastaa omaksi ilokseen tai kilpaillakseen. Näistä tämän hetken uimakoululaisistamme  ja valmennusryhmiemme uimareista kasvaa myös seuraavan sukupolven seuratoimijat. Seuratoiminta hyvin järjestettynä onkin parhaimmillaan sukupolvien jatkumo.

Urheilusukeltajien toiminta muodostuu laitesukelluksesta, nuorten perusvälineharjoittelusta ja uppopallotoiminnasta. Näiden osalta uimahallilla järjestetään seuran vuorolla erilaisia harjoituksia ja kursseja joiden resursointia ohjaa sekä uimahallin omat, että Sukeltajaliiton turvaohjeet. Nuorten ohjauksessa on harjoitusvuorolla parhaimmillaan kymmenen ohjaajaa ja sukelluskurssien osalta voi yhden kouluttajan ohjauksessa olla neljä oppilasta. Seura ei maksa ohjaajille tai kouluttajille minkäänlaisia korvauksia käytetystä ajasta. Seuran tärkeä painopistealue on turvata mahdollisimman monen nuoren harrastaminen ja kehittyminen vaikkapa laitesukeltajaksi.

Lopuksi
Mielestämme olisi ennen kuin lapset ja nuoret laitetaan maksumiehiksi selvitettävä onko KUVA-jaoston organisaatiossa tarpeettomia vakansseja ja näin ollen kustannuksia, jotka karsimalla saataisiin nämäkin eurot liikuttamaan lapsia ja nuoria.

Uimalaa käyttävät seurat eivät vaadi eivätkä ole vaatineet omalle toiminnalleen käyttömaksujen osalta muuta kuin kustannusten todellista ja oikeaa kohdistamista sekä yhdenvertaista kohtelua muita liikuntatiloja käyttävien seurojen kanssa.

Olemme sitä mieltä, että kaikkien seurojen käyttämien tilojen käyttömaksut tulee säilyttää kevään 2014 tasolla.

Seurojen yhteistyössä on voimaa

Riihimäen Uimaseura
puheenjohtaja
Timo Nuora

Riihimäen Urheilusukeltajat
Puheenjohtaja
Matti Rautamäki