Lääketieteen dosentti Arja Uusitalo kirjoittaa lääketieteen aikakauskirja Duodecimissä, että urheilijoiden tietoisuus ylikuormittumisen mahdollisuuksista on lisääntynyt, ja sitä myöten myös pyrkimys hallita kuormittuneisuutta. Ylikuormitusoireiden perusteella lääkärin vastaanotolle tulemiset ovat lisääntyneet.
Viimeksi helmikuussa aitajuoksija Nooralotta Neziri kertoi viime kesän ylirasitustilastaan.
Ylikuormitus tai ylikunto oli syynä myös Riihimäen Uimaseuran suurlupauksiin kuuluvan Eveliina ”Eppi” Pihkamäen tulosten heikkenemiseen. Viimeisen vuoden Pihkamäki on pitänyt kisataukoa.
– Vuosi sitten keväällä huomasin, että oma jaksaminen vain loppui. Jo alkuverryttely tuntui pahalta, ja tehotreeniä en jaksanut vetää ollenkaan. Tilanne oli paha. Pidin pari kuukautta taukoa heti silloin, ja aloitin uudelleen peruskestävyysharjoittelun, Pihkamäki muistelee nyt.
Viime syksynä hän aloitti uudelleen tehotreenin.
– Kunto ei alkanut kehittyä ollenkaan, meni vain alaspäin. Aluksi ajattelin, että olen vain huonossa kunnossa – että pitää treenata enemmän. Luonteenikin muuttui. Olen normaalisti positiivinen ja reipas, mutta minusta tuli ahdistunut. Tuntui, ettei millään ole mitään väliä. Tein hirveästi töitä, mutta en saanut mitään palkinnoksi. Kaikki urheilu tuntui kauhealta.
Oli otettava uudelleen askel taaksepäin.
Ylikuormitustilaan ei auta kuin kunnon pitkä lepo.
Uusitalon mukaan urheilijan hyvin vaikean ylikuormittumisen rajana on pidetty oireiden esiintymistä yli kuuden kuukauden ajan, jolloin täydellinen palautuminen voi viedä jopa vuosia.
Pihkamäki on taistellut ylikuntotilaa vastaan jo yli vuoden.
”Samat unelmat ja haaveet minulla edelleen on.
– En malttanut heti pitää tarpeeksi pitkää taukoa. Olo parani, mutta ei riittävästi. Kun itsellä oli kovat tavoitteet, meni jo vähän henkimaailman asioihin mikä ajoi treenaamaan; eihän sinne altaaseen mennä vain hauskuuden takia vaan tavoitteiden, Pihkamäki kertaa.
RiUSin päävalmentaja Aleksi Rajansuo kuuntelee vieressä Pihkamäen kertomusta. Hän toteaa, että tarina kuulostaa varsin tutulta, ja varsinkin tunnollisten tyttöjen ongelmalta.
– Vaikeaa on se, että ylirasitustilan kehittyminen voi kestää pitkän aikaa, eikä sitä huomata ajoissa. Jos olo on tuntunut pitkään huonolta, se alkaa tuntua jo normaalilta, Rajansuo toteaa itsekin ylikuntotilasta uintiurallaan kärsineenä.
– Viime aikoina ylikunto-ongelmia on ollut aina vain enemmän, paljon uimareilla ja myös RiUSissa. Usein tila aiheutuu kokonaiskuormituksesta. Treeni on mennyt tehollispainotteiseksi, ja nykylasten ja nuorten liikunnallinen pohja ei ehkä vain kestä sitä.
Syksyllä 2016 Pihkamäki ui Vaasan SM-kisoissa kolme kultaa ja yhden hopean. 1998 syntynyt uimari luottaa edelleen siihen, että kunto palaa ja kisat jälleen kutsuvat.
– Uskallan jo luottaa siihen. Samat unelmat ja haaveet minulla edelleen on. Nyt seuraava tavoite on se, että pystyisin treenaamaan jo muiden mukana ja että treeni veisi eteen- eikä taaksepäin, Pihkamäki sanoo.
– Kun olo lähti paranemaan, treeni tuntui taas mukavalta. Olen sellainen, että jos olen päättänyt tehdä jotain, teen sen. Muuten tuntuisi, kuin olisi luovuttanut. Uskon, että jossakin vaiheessa menen altaassa vielä aika kovaakin.
Ylikuormitustila
Eveliina Pihkamäen oireita:
* Yleinen väsymys, unettomuus, ei pystynyt rentoutumaan.
* Luonteenpiirteiden muuttuminen: normaalisti positiivisesta ja reippaasta nuoresta tuli ahdistunut, stressaantunut ja herkkä.
*Fyysinen suorituskyky laski reippaasti, tekniikka hajosi, olkapää kipeytyi ja paino nousi.
Muita mahdollisia oireita:
* Kuumeilua, raudanpuutetta, energian ja ravintoaineiden puutosta.
* Naisilla voi olla kuukautiskierron häiriöitä.
* Syke voi olla harva tai kiihtynyt, syke palautuu tavanomaista hitaammin.
*Infektioherkkyys, normaalista poikkeava hikoilu, masentuneisuus.
Ylikuormitustilan ehkäisy
* Urheilija-valmentajaparin pitää luoda heille sopivat kuormituksen mittarit ja reagoida nopeasti ja joustavasti näiden antamiin merkkeihin.
* Paras mittari on urheilijan hyvä itsetuntemus ja itseluottamus.
* Tärkeää yksilöllisen harjoittelun suunnittelu sekä monipuolinen ja rytmitetty treeni.
* Psyykkinen valmentautuminen voi auttaa.
* Suorituskyvyn seurantaa lajiin sopivilla mittareilla, aamu- ja leposykkeen seurantaa.
* Riittävän ja monipuolisen ravinnon sekä riittävän levon saanti.
* Treenaamaan vain terveenä.
