Riihimäen Uimaseuran puheenjohtajan Timo Nuoran 50-vuotis juhlapuhe 20.12.2013 järjestetyssä kutsuvieraskahvitilaisuudessa.

Arvoisat kutsuvieraat!    

Riihimäen Uimaseuran puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleiksi juhlistamaan kanssamme seuramme 50 -vuotista taivalta.

Suomessa uimaopetuksen juuret ovat Turussa, jossa vuonna 1881 perustettiin Suomen ensimmäinen uimaseura. Uinnin kehitys vauhdittui 1900- luvun alun tienoolla, jolloin uimataitoa haluttiin levittää myös keski- ja työväenluokan pariin, jotta olisi vältytty hukkumiskuolemilta. Uinnin kansalaistoiminta ja lajin kansallinen kehitys eteni erityisesti uimaseurojen myötä. Niistä mainittakoon Helsingfors Simsällskap, HSS, joka perustettiin 1887 ja sisämaan ensimmäinen uimaseura Kuopion Uimaseura, KuUS, joka perustettiin 1904.

Suomen Uimaliitto perustettiin vuonna 1906 ja se on yksi vanhimmista lajiliitoista. Uimaliitto edisti sekä kilpaurheilun, että uinti- ja hengenpelastustaidon levittämistä uimakouluja ylläpitämällä. Silloisista harrastusolosuhteista johtuen Suomen uintiurheilu ei voinut kohota kansainväliselle tasolle, mutta opetus toi tuloksia laajalla rintamalla. 1950- luvun lopulla uimaopetus kouluissa alkoi, sillä taustalla oli kansanurheilulle myönteinen ajattelu, mikä osaltaan lisäsi myös uimahallien rakentamista.

Riihimäen Uimaseura on tehnyt alueella arvokasta työtä uimaopetuksen ja uintivalmennuksen saralla jo puoli vuosisataa.  Seura on kulkenut vuosikymmenet tavoitellen menestystä laadukkaan uimaopetuksen ja harrasteuinnin lisäksi kilpauinnissa jäsentensä tahtoa kunnioittaen.

Riihimäen Uimaseuran syntysanat kirjoitettiin 4.11.1963. Perustajina olivat Erkki Halme, Ilmari Nieminen ja Esa Peltonen. Perustamisajatus syntyi uintitoiminnan ollessa Riihimäen Kiskon-uintijaoston hoidossa ja toiminnan laajentuessa katsottiin uinnin erikoisseuran olevan tarpeen uintiurheilun ja uimahallihankkeen eteenpäin viemiseksi Riihimäellä.

Seuran perustajajäsenten mukaan seuran tarkoituksena oli uimataidon, uintiharrastuksen, hengenpelastustaidon ja vesiliikunnan edistäminen, niin kunto- ja terveysliikunnan kuin kilpa- ja huippu-urheilun alueilla kunkin seuran jäsenen edellytysten ja tarpeiden mukaisesti. Pyrkimyksenään innostaa jäseniään kansalaistoimintaan seuran päämäärien eteen hyvässä urheilun- ja yhdistystoiminnan hengessä. Nämä tavoitteet ovat edelleen tavoittelemisen arvoisia näin 50-vuoden jälkeenkin.

Ja eteenpäin uintiurheilu menikin. 60-luvun puolivälin jälkeen Riihimäen Uimaseura oli Suomen nuorten uintitilastoissa heti toisena Oulun uimaseuran jälkeen. Ottaen huomioon jo tuolloin olleet uimahallikaupungit, voidaan saavutusta pitää erinomaisena. Seuran jäsenmäärä kuvaa myös menestystä, joka 60-luvun lopulla oli yli 200 jäsentä, mikä oli tuohon aikaan erikoisseuralle kunnioitettava saavutus.

Seuran ensimmäiset kuusi vuotta Riihimäen Uimaseura järjesti uintivalmennustoimintaa kesäisin maauimalassa.  Vuodesta 1969 alkaen käytiin kerran viikossa talvikaudella harjoittelemassa Hyvinkäällä Sveitsin Uimahallissa.

70-luvulla alkoi uimahallin puute näkyä myös tuloksissa, koska pääosin kesäaikana tapahtuvalla harjoittelulla ei enää päässyt Suomen uinnin kärkisijoille. Kovasti Riihimäen Uimaseuran väki odotti uimahallin rakentamista, koska kilpauimareiden valmennuksen kehittäminen ilman uimahallia oli käytännössä aika haasteellista. Tästä johtuen lähes koko 70-luvun Riihimäen Uimaseuran toiminta painottui lähinnä vesipalloon maauimalassa.

Uimahallihanke eteni, varsinkin seuraväen mielestä, sangen hitaasti, vaikka Riihimäen Uimaseuran Pertteli Linnakorpi veti aktiivisesti hanketta suunnittelutoimikunnan jäsenenä. Riihimäen Uimahalli vihdoin avattiin vuonna 1979 ja tuolloin Riihimäen Uimaseuran harjoittelumahdollisuudet tulivat ympärivuotisiksi ja tästä alkoi seuran uusi nousukausi. Nyt oli mahdollisuus lisäpanostuksiin kilpauinnin harrastamiseen vesipallon lisäksi. Vesipallo oli vielä 80-luvulla vahvassa roolissa seuran toiminnassa, mutta vuonna 1992 Riihimäen Uimaseuran luopui paikastaan I-divisioonassa pelaajapulan vuoksi ja vesipallotoiminta hiipui.

90-luvulla seurassa järjestettiin vesipeuhua / uimaopetusta ja uintivalmennusta, mutta toiminnan aktiivisuus ei lisääntynyt ja jäsenmäärä pysyi noin 200:a jäsenessä.

2000-luvun alussa Riihimäen Uimaseuran toiminta piristyi aktiivisten seuratoimijoiden ansiosta. Seuran uimakoulutoimintaa kehitettiin vahvasti vuosien 2003-2006 aikana. Seura palkkasi ensimmäiseksi kokopäiväiseksi työntekijäkseen toiminnanjohtajan vuoden 2007 alusta, jotta laajentunutta toimintaa pystyttiin kehittämään edelleen. Se oli seuralta suuri ja kannattava toimenpide. Syksyllä 2009 uimaseura palkkasi kokopäiväisen päävalmentajan. Viimeisin seuraan syyskauden 2010 alussa palkattu työntekijä toimii koordinaattorin tehtävässä. Koordinaattorin tehtävä oli ensimmäisen vuoden ajan puolipäiväinen. Tällä hetkellä uimaseura työllistää kolme kokopäiväistä työntekijää.

Riihimäen Uimaseuran pitkäjänteinen työ uinnin ja vesiliikunnan eteen menneinä vuosikymmeninä on johtanut mm. siihen, että seuraa tällä hetkellä edustaa neljä uimaria Suomen Nuorten Maajoukkueessa, jonka tähtäin on kesällä 2014 uitavat Nuorten Euroopan Mestaruuskilpailut Dortrechtissa Hollannissa.  Näin ollen voinemme todeta, että seurana olemme ottaneet huippu-urheilunkin osa-alueella ensimmäiset askeleet kohti kansallista ja kansainvälistä huippua. Tästä meidän kaikkien on hyvä jatkaa työtä saattaaksemme Riihimäen Uimaseuran uimareita edelleen kohti kovinta kansallista ja kansainvälistä kärkeä.

50–vuotias Riihimäen Uimaseura on talousalueen suurin uimaseura yli 900:llä jäsenellään. Seuran ryhmissä ui tällä hetkellä yli 500 uimakoululaista ja lähes 300 uimaria harjoittelee eri valmennusryhmissä. Aikuisten ryhmissä: uimakoulu-, tekniikka-, vesijuoksu- ja Master-ryhmissä on vajaa 100 harrastajaa. Seuratoimijoita on lähes 100. Kuten edellä mainituista määristä voi päätellä, Riihimäen Uimaseura toiminnallaan aktivoi kokonaisia perheitä jopa useissa sukupolvissa. Riihimäen Uimaseura toimii Riihimäen ja lähialueiden uintiurheilun edistämiseksi aktiivisesti. Seura kokoaa alueen uimakoululaiset, harrastaja- ja kilpauimarit yhteen hienon harrastuksen pariin ja tukee toiminnallaan uintiurheilun monipuolista harrastamista ja kehitystä koko alueen asukkaiden hyväksi. Riihimäen Uimaseurassa uintiharjoittelun pääpaino on oikean, turvallisen ja taloudellisen tekniikan opettamisessa ja oivaltamisessa.

Riihimäen Uimaseura on tehnyt vuosikymmenet tavoitteellista työtä laadukkaan seuratoiminnan luomiseksi ja juhlavuoden kunniaksi seura uusi –Sinettiseuratunnustuksen.

Kahvin ja täytekakun lomassa pääsette katsomaan seuramme uimareiden tyylinäytteitä heidän uidessaan 24- tunnin uintia, mutta ennen sitä haluan lämpimästi kiittää Teitä yhteistyökumppaneitamme: Riihimäen kaupunkia, Riihimäen Uimahallia, Kantapankkia, Mikropolixia, Plusterveys Riihimäen  Hammaspalvelua, Mosquito-Teamia, Autio-taloja ja Tilausliikenne Piirosta.

Kiitokset ansaitsevat myös seuran toiminnanjohtaja, päävalmentaja, koordinaattori, valmentajat sekä muut eri ryhmien vetäjät muuta seuraväkeä unohtamatta. Seura tekee kaltaisekseen!

Vielä lämpimästi tervetuloa!

Timo Nuora
puheenjohtaja, Riihimäen Uimaseura